RoKin Jonne Bryggerille neljän ottelun pelikielto

24.2. RoKi – JoKP

Kurinpitopäätöksen perustelu

Tilanteesta tuomittiin jäällä RoKin Jonne Bryggerille iso rangaistus ja pelirangaistus laitataklauksesta.

Sääntökirjan 41.1. kohdan mukaan laitataklauksesta tuomitaan rangaistus pelaajalle, joka taklaa tai työntää puolustuskyvytöntä vastustajaa aiheuttaen vastustajan voimakkaan tai vaarallisen osumisen tai törmäämisen laitaa vasten. Päätuomarin harkinnan pohjalta rangaistuksen ankaruus perustuu laitaa vasten kohdistuneen iskun voimaan. Päätuomareilla on tämän säännön yhteydessä merkittävä määrä harkintavaltaa. Taklaajan velvollisuus on varmistaa, että vastustaja ei ole puolustuskyvyttömässä asemassa ja jos näin on, hänen täytyy välttää kontakti tai minimoida se. Jos taklattava pelaaja tarkoituksellisesti muuttaa asemaansa, johon taklaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida ja siten altistaa itsensä haavoittuvaan asemaan välittömästi ennen taklausta luoden laitataklaustilanteen, ei tilanteesta rangaista laitataklauksena. Kuitenkin tilanteesta voidaan silti tuomita jokin muu rangaistus.

Asian kurinpitokäsittelyssä arvioidaan, onko teolla vaarannettu vastustajaa siinä määrin piittaamattomasti, että siitä tulee määrätä lisäseuraamus. Sääntökirjan 41.3. kohdan mukaan piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Saadun selvityksen mukaan tilanteessa JoKP:n pelaaja saa irtokiekon haltuunsa oman puolustusalueensa päädyn tuntumassa. Tilanteeseen tulee RoKin Jonne Brygger taklaten tätä painavalla taklauksella. Taklaus itsessään kohdistuu taklattavissa olevaan pelaajaan. Taklaavan pelaajan voidaan sinänsä katsoa olleen tietoinen tulevasta paineesta. Edelleen taklattu pelaaja tekee pienimuotoisen suunnanmuutoksen ennen kontaktia. Kontakti kuitenkin aiheuttaa taklaushetkellä irti laidasta olleen voimakkaan ja vaarallisen iskeytymisen pää edellä laitaa vasten. Näin kyseessä on edellä kuvatun sääntökohdan tarkoittama laitataklaus ja siten rangaistava teko.

Kurinpitoryhmä toteaa taklaavan pelaajan olevan lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että taklaukset suoritetaan sääntöjen sallimissa rajoissa. Tässä tapauksessa kurinpitoryhmä katsoo, että taklaavalla pelaajalla olisi ollut tilanteessa aikaa ja tilaa pelata tilanne huolellisemmin. Laitaan kohdistuneen iskeytymisen voimakkuus huomioiden kurinpitoryhmä katsoo teon vaarantaneen vastustajaa siinä määrin piittaamattomasti, että siitä tulee määrätä lisäseuraamus.

Kurinpitoryhmä on huomioinut asian seuraamusharkinnassa, että edellä mainittu taklatun pelaajan liike ennen kontaktia on osaltaan vaikuttanut siihen, missä asennossa tämä on laitaa päin iskeytynyt. Kurinpitoryhmä on kuitenkin ottanut korottavana tekijänä huomioon sen, että taklattu pelaaja on selvästi ennen kontaktia ja edellä mainitusta liikkeestä huolimatta käytännössä selkä kentälle ja siten taklaajaa päin. Tästä huolimatta taklaava pelaaja vie taklauksen loppuun tuntuvalla voimalla osuen nimenomaisesti vastustajan selkäpuolelle, mitä taklauksen voimakkuus ja pelaajan etäisyys laidasta huomioiden voidaan pitää varsin vaarallisena.

Edellä todettu huomioiden kurinpitoryhmä katsoo teon olleen kolmen (3) ottelun lisärangaistuksen arvoinen.

Jääkiekon kilpailusääntöjen ja Mestiksen kurinpitolinjausten mukaan asian seuraamusharkinnassa tulee niin ikään ottaa huomioon pelaajan kurinpitohistoria. Kurinpitoryhmä on tässä tapauksessa ottanut huomioon, että pelaajalle on kaudella 2022-23 määrätty lisärangaistus vastustajaan kohdistuneesta taklausrikkeestä (20.3.2023, päähän kohdistunut taklaus). Tämä korottaa nyt määrättävää seuraamusta yhdellä (1) ottelulla.